Ilmastonmuutos kuriin rakennustyömailta käsin

By petja | huhtikuu 12, 2013

Lemminkäisen mainion 100+ -asiakaslehden kansijuttu oli kiinnostava juttuprojekti. Jo jutun keskeinen fakta, että rakennukset kuluttavat noin 40 % kaikesta energiasta, oli yllättävä havainto. Esimerkiksi Suomessa energiatuhlarina pidetty liikenne kuluttaakin vain 17 % maan energiankäytöstä. Jos päästövähennyksiä aiotaan tehdä, talkoot kannattaa aloittaa rakennustyömailta. Jutussa vieraillaan uusissa energiatehokkaissa rakennuksissa kuten USA:n Helsingin suurlähetystössä ja S-ryhmän logistiikkakeskuksessa Sipoossa.

Samaa teemaa käsittelen pian ilmestyvässä TEK-lehden väitösjutussa “Hiilipäästöjen jäljillä”.

Lue koko juttu Lemminkäisen 100 + asiakaslehdestä: http://www.digipaper.fi/lemminkainen/109060/index.php?pgnumb=8

Miksi iPhone-puhelu katkeaa ja muita tekniikan ihmeitä

By petja | kesäkuu 17, 2011

Tutkija Jari Holopainen testaa antennin suuntakuviota kaiuttomassa huoneessa.

Olen kirjoittanut reilun vuoden väitösjuttusarjaa tuoreista tekniikan alan väitöskirjoista. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien järjestölehti TEKin julkaisema juttusarja on tiedetoimittajan työn parasta antia: työstään innostuneita tutkijoita ja teknologiaa, joka ilmestyy kauppojen hyllyille ehkä kymmenen vuoden kuluttua. Uusimmassa jutussa antennitutkija Jari Holopainen selvittää, mikä oli se Applen suunnittelumoka, joka pätkii uuden iPhone 4:n puheluita. Read more »

NASAn avaruus-BB: parempaa katseltavaa

By petja | toukokuu 25, 2011

Kesäkuun ensimmäinen päivä tämä on ohi, kahden viikon 24/7-avaruuslentoshow suorana lähetyksenä.

NASA TV tuuttaa toiseksi viimeisen avaruussukkulalennon suorana HD-lähetyksenä maailmalle. 18.5.2011 avaruusaseman kantajengi toivotti lennon johtaja Mark Kellyn tervetulleeksi ISS:lle.

NASAn tuottama avaruus-BB on täydellinen vastakohta maanpäälliselle Big Brotherille. Ei olutlaatikoita, saunabileitä eikä peiton alla piilottelevia pareja, vaan tarkka minuuttiohjelma, avaruuskävelyjä ja muita avaruusaskareita. Ja mikä kohteliaisuus. Houstonin valvomo esittää pyyntöjä kohteliain sanankääntein 400 kilometrin korkeudessa 27 000 kilometrin tuntinopeudella maatakiertävän International Space Stationin (ISS) ulkopuolella työskenteleville astronauteille. Andrew Feustel ja Read more »

Vaalijärjestelmä suosi demareita, kokoomusta ja keskustaa

By petja | huhtikuu 21, 2011

Miten paikat olisi jaettu, jos vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalitapa olisi ollut käytössä jo näissä vaaleissa? Lakiesityksen mukaan puolueiden paikkamäärä määräytyy vastaisuudessa valtakunnallisen ääniosuuden mukaan, ei vaalipiireittäin. Uudistuksen on tarkoitus jakaa paikat nykyistä paremmin äänestystulosta noudattaen. Unto Hämäläisen blogissa on hyvä selostus uudistuksesta. Nykyisen eduskunnan jo hyväksymä laki jäi lepäämään yli vaalien.

”Vanhat” suuret puolueet hyötyivät nykyisestä vaalitavasta. Kärsijöitä olivat Vihreät, Vasemmistoliitto ja KD.

Nykyjärjestelmässä pienemmät puolueet eivät saa sitä edustajamäärää, mikä niille valtakunnallisen tuloksen perusteella kuuluisi. Kainuun Sanomien laskelman perusteella laki toimisi juuri niinkuin oli tarkoituskin: paikat jaettaisiin täsmälleen valtakunnallisen ääniosuuden perusteella. Nyt kokoomus sai kaksi ja demerit kolme paikkaa enemmän kuin niiden ääniosuus olisi edellyttänyt. Keskustan murheen alho olisi ollut nykyistäkin syvempi: uusi vaalijärjestelmä olisi merkinnyt kolmen paikan menetystä. Perussuomalaisille molemmat vaalitavat olisivat tuottaneet saman tuloksen, 39 kansanedustajaa.

Hyötyjiä ovat pienemmät puolueet: Vihreät +5 paikkaa, KD ja Vasemmistoliitto +2 paikkaa molemmat. Viimeisten paikkojen jako olisi monissa vaalipiireissä mennyt uusiksi. Kainuun Sanomat laski, että esimerkiksi Pirkanmaalla kokoomuksen Harri Jaskarin paikan olisi saanut vihreiden Anna-Kaisa Heinämäki. Hämeessä demarien Jouko Skinnarin olisi korvannut vihreiden Kirsi Ojansuu.

Näillä näkymin uudistus tulee voimaan 2015 eduskuntavaaleihin. Uusi vaalilaki säädetään perustuslain järjetyksessä, joten se tarvitsee 2/3 enemmistön kahdelta peräkkäiseltä eduskunnalta. Toinen kysymys on, meneekö se läpi työnsä aloittavassa eduskunnassa.